|
|
|
|
|
|
- Mitä Jumalan tahto tarkoittaa nykymaailmassa? - _______________________________________________ ”…
niin julkisten kuin yksityistenkin instituutioiden todellisena tarkoituksena
on ilmentää kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassaan ja sosiaalisissa
päämäärissään Jumalan universumin
järjestystä ja sen täydellisiä lakeja, so. Jumalan rakastavaa
ja oikeudenmukaista tahtoa ...” _______________________________________________ Sisällys: q Inhimillisten
instituutioiden tarkoitus on osa Jumalan suunnitelmaa q Hyvinvointivaltion tarkoitus
on mahdollistaa ihmisten henkinen kasvu q Tavoitteena on kasvaa
ilmentämään universumin täydellisiä lakeja q Korruption
houkutukseen hairahtuminen – vakavin ongelma q Elämän oppituntiensa
vastustaminen q Fortumin johdon ottamat
optioedut ylläesitetyn valossa? q Hyvinvointivaltion
heikkenemisessä ei ole kyse rahan tai resurssien pulasta q Korruptio kaikissa
muodoissaan on hyökkäys Jumalan tahtoa vastaan q Tahdommeko kuunnella
syvintä Itseämme q Maailmankuvan ja ihmiskuvan
laajentumisen välttämättömyys q Ongelmana ihmisen
tietämättömyys Jumalan tahdosta q Jumalan tahto koskee kaikkia
ihmisiä q Maailmassa on resurssit ja
keinot Jumalan tahdon toteuttamiseen q Globalisaatio
ei poista köyhyyttä – koska se ei todella pyri siihen! q Henkimaailman
ekonomian lait: – jakaminen, vastavuoroisuus ja ykseys q Vain Jumalan tahdossa ratkaisu Johdanto Minulta on
kysytty, että onko edustamassasi henkisessä
todellisuuskäsityksessä mitään, mikä voisi sanoa
jotain konkreettisesti auttavaa maailman nykytilasta, sen pakottavista
ongelmista? Esimerkiksi, miten henkimaailman näkökulmasta
nähdään sellaiset asiat kuin esim. valtion yhtiö Fortumin
johtajien itselleen lunastamiensa optiovoittojen paljon paheksuntaa
synnyttänyt asia? Tähän kysymykseen kätkeytyy
selvästi kysymys siitä onko Jumala ja hänen henkimaailmassa toimivat
edustajansa ihmisten tekemän maailman ja siten sen inhimillisten
olosuhteiden ja tapahtumien suhteen täysin välinpitämättömiä? Inhimillisten
instituutioiden tarkoitus on osa Jumalan suunnitelmaa Vastaus
tähän kysymykseen on ensinnäkin se, että Jumalan ja
henkimaailman suhtautuminen ihmisten maailman tapahtumiin ei ole ollenkaan
välipitämätön ja ei-tiedostava. Totuudessa, alun perin
suurin osa siitä, mikä oli tarkoitettu ilmentymään
maanpäälle ihmisten rakentamina instituutiona ja toimintamuotoina
oli innoitettua suoraan henkisestä maailmasta - ihmiskunnan kulloisenkin kehitysvaiheen edellytysten mukaisesti.
Tämä on kussakin historian vaiheessa toteutettu etupäässä
niiden edistyneiden ihmisyksilöiden kautta, jotka tunnetaan kussakin
ajassa merkittävien uudistusta ja edistystä luovien tekojensa ja
saavutustensa kautta ja jotka tulivat ko. maaelämäänsä
tekemään suurella päättäväisyydellä juuri
kyseistä tehtäväänsä ihmiskunnan kehityksen
hyväksi. Hyvinvointivaltion
tarkoitus on mahdollistaa ihmisten henkinen kasvu Esimerkiksi
tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen hyvinvointivaltion idean ruumiillistaminen
maanpäällä on henkimaailmassa vallitsevan jumalallisen
hallintorakenteen ja toimintamallin ilmentämiseen pyrkimistä ihmisten
maailman tasolla. Kyllä, myös talouden ja teollisuus- ja
tuotantoelämän kehittyminen ihmisten maailmassa on saanut alkunsa
henkimaailmasta tulevien kussakin ajassa tarvittavien ja mahdollisten - kokonaisuuden hyvään pyrkivien - virikkeiden ja impulssien pohjalta. Jumala ja hänen henkiolentojensa
hierarkia ovat olleet hyvin tietoisia siitä, että ihmisten henkinen
kehittyminen edellyttää aineellisen kulttuurin
riittävää kehittymistä - ts.
henkimaailma on erittäin tietoinen ihmisten ja ihmiskunnan todellisten aineellisten
tarpeiden tyydyttämisen välttämättömyydestä. Samoin
politiikka, tiede-, kasvatus- ja koulutusinstituutioiden kehitys on niin
ikään jumalallisen henkisen maailman alueelta alkunsa saanut, ja
juuri siinä tarkoituksessa, että ne toisaalta tukisivat ihmisten
henkistä kehitystä ja toisaalta mahdollistaisivat sen, että
kaikille ihmisille maanpäällä turvattaisiin edellytykset
hyvinvointinsa ja elämänsä henkisen tarkoituksen todeksi
elämiseen. Jokainen asioita avarasti ajatteleva voi tämän
ymmärtää. Tavoitteena
on kasvaa ilmentämään universumin täydellisiä lakeja Kaikkien näiden
maanpäälle ilmentymään tarkoitettujen instituutioiden
todellinen tehtävä on aina ollut tukea, kasvattaa ja johdattaa kehittyvää
ihmistietoisuutta siihen, että ihmiskunta niin yksilöinä kuin kokonaisuutena
kasvaisi ilmentämään Jumalan heille lahjoittamaa olemustaan yhä
enemmän ja enemmän. Toisin sanoen: niin
julkisten kuin yksityistenkin instituutioiden todellisena tarkoituksena on ilmentää
kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassaan ja sosiaalisissa päämäärissään
Jumalan universumin järjestystä ja sen täydellisiä
lakeja, so. Jumalan rakastavaa ja oikeudenmukaista tahtoa - jotta ”Jumalan tahto toteutuisi, ei vain taivaissa,
vaan myös maanpäällä”. Korruption houkutukseen
hairahtuminen – vakavin ongelma Ei tarvitse
olla erityisen älykäs ja sivistynyt ymmärtääkseen,
että näin ei maanpäällä kovinkaan vallitsevasti
tapahdu. Ongelmana tässä on se, että kun ihmiset tulevat
maanpäällisiin ruumiillistumiinsa ja kun heitä
pyritään ensin valmistamaan ja ohjaamaan juuri niihin
tehtäviin ja tarkoituksiin, joihin he tahtoivat ennen inkarnaatioon
laskeutumistaan täällä ryhtyä (hyvittääkseen
karmallista velkaansa ihmiskunnalle ja auttaakseen näin kokonaisuutta ja
itseään eteenpäin), he eivät sitten tahdokaan olla
uskollisia tälle elämänsä todelliselle tarkoitukselle,
vaan antavat maailman pinnallisten houkutuksien vietellä heidän maallistuneen
minänsä ajattelemaan vain omaa etuaan. Tämä on
henkimaailman näkökulmasta vakavin ja vaikein ongelma;
mitään toista yhtä perustavaa ja vaikeaa ongelmaa ei olekaan.
Ja koska ihmisen olemukseen on ehdottomana prinsiippinä istutettu vapaa
tahto, eli olla juuri Jumalan kaltainen, ihminen voi valita jotain muuta kuin
sen, mitä hän tuli todella tekemään tänne, eli
oppimaan ilmentämään Jumalan kuvaksi luotua luontoansa
sielussaan kantaman ainutlaatuisen suunnitelman mukaisesti. Elämän
oppituntiensa vastustaminen Kehonsa
saatuaan, ihminen kuitenkin pääsääntöisesti alkaa
vastustamaan tähän ainutlaatuiseen elämänsuunnitelmaansa
sisällytettyjä kehitystehtäviään ja etenkin pyrkii välttämään
niihin liittyvien kokemustensa ja olosuhteidensa todellisen kasvattavan
merkityksen oivaltamisen. Erityisesti
tästä johtuen hän estää näin itseään
valmistumasta riittävästi - niin
luonteensa kuin viisautensa kypsymisen kannalta - niihin tehtäviin, joihin hänen on
määrä myöhemmässä elämänsä vaiheessa
tulla. Ja koska elämänoppitunnit täten jäävät
henkisessä mielessä kesken, täyttää ulkoisen
elämän virka- ja työtehtäviä joukoittain sellaiset
sielut, jotka eivät ole todella valmistuneet niihin sellaisten moraalisten
edellytysten mukaan, mitä niissä ajassamme ehdottomasti
tarvittaisiin. Esiintyy myös suurta houkutusta ajautua jonkinlaiseen
negatiiviseen toimintaan rakentavan toiminnan sijasta - usein reaktiona koettuun vääryyteen tai suuriin
henkilökohtaisiin pettymyksiin. Tämä muodostaa toisen
perustavan ongelman, joka estää maanpäällisen
elämän todellisen tarkoituksen toteutumista monien sielujen
kohdalla. Fortumin
johdon ottamat optioedut ylläesitetyn valossa? Mitä yllä
esitetyn valossa on sitten sanottava esimerkiksi valtion yhtiö Fortumin
hallituksen jäsenistä ja heidän kymmenien miljoonien eurojen
optiovoittojensa jakamisesta itselleen? Ensinnäkin jokainen, jonka
ajattelu on yllä esitettyyn perustuen moraalisesti totuudellista, eli inhimillisesti
puolueetonta, ymmärtää, että jumalallis-henkisen maailman
valtio-organisaatiolle antaman tehtävän mukaisesti valtion
tehtävänä on pyrkiä sen kansalaisten hyvinvoinnin ja
hyvän elämän edellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen.
Ja silloin kun valtio omistaa yrityksen, on tämän yrityksen ainoana
todellisena tarkoituksena pyrkiä palvelemaan valtion ja sen kansalaisten
todellisia tarpeita (ensisijassa tuottamiensa hyödykkeiden tai
palveluiden kautta). Mikäli valtion omistama yhtiö tuottaa kuitenkin
taloudellisesti voittoa, kuten pörssiyhtiö Fortum, joka teki esimerkiksi
menneellä tilikaudellaan ennätysmäiset voitot ja jonka osakkeiden
12 kk kurssikin on noussut 35%, on sanomattakin selvää, että
näistä voitoista pitäisi merkittävä osa,
vähintäänkin suhteessa valtion omistaman osuuden suuruuteen,
siirtyä valtion varoiksi, käytettäväksi valtion piirissä
tarvittavien todellista hyvinvointia edustavien tarpeiden ja menojen
kattamiseen - ei sen
hallitusten jäsenten kohtuuttomiksi palkkioiksi. Jonkin
aikaa sitten Helsingin Sanomissa tuotiin esiin, kuinka Suomessa on tuhansia vaikea-asteisesti
vammaisia, jotka tarvitsisivat henkilökohtaisen avustajan
arkipäiväisistä asioista selviämiseen. Mutta hallitus on
ilmoittanut, että budjetista ei löydy tähän tarvittavia
40 miljoonaa euroa. Ja samasta lehdestä voi lukea sen kuinka Fortumin
hallituksen jäsenet katsovat oikeudekseen jakaa näistä - valtion yhtiön - 550 miljoonan
euron voitoista itselleen henkilökohtaisina osuuksina kullekin jopa pitkälti
toistakymmentä miljoonaa euroa. Ja samanaikaisesti hallitus valittelee
sitä, ettei sillä ole rahaa kuntien vammaispalveluiden,
terveydenhuollon, mielenterveyspalveluiden, koulutuksen ja vanhustenhuollon tarvittavaan
ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hyvinvointivaltion
heikkenemisessä ei ole kyse rahan tai resurssien pulasta Tästä
voi jokainen -
puolueettomasti ajatteleva - ymmärtää,
ettei oikeasti ole kysymys rahan ja resurssien puutteesta, vaan siitä,
että rahat ohjautuvat niille ja sinne, jotka ovat haluamastaan
valta-asemastaan käsin pyrkineet saavuttamaan itselleen tällaisen kylmäsydämisen
oikeuden ajatella vain itseään. Fortumin asioissa ylintä päätösvaltaa
pitävien kannalta asiaa ei yhtään paranna se, että he
ovat irtisanoneen maakuntien asiakaspalveluiden toimihenkilöitä
melkoisesti, mitä ei voi mitenkään perustella sillä,
että se on taloudellisesti välttämätöntä. Ja
tämän he ovat tehneet yhtiön omistajan eli Suomen valtion
edustajien, kansanedustajien, toimihenkilöunionin ja jopa Fortumin hallintoneuvoston
vetoomuksista huolimatta. Korruptio
kaikissa muodoissaan on hyökkäys Jumalan tahtoa vastaan Tämä
ajallemme niin tyypillisenä esimerkkinä kuvaa juuri sitä,
kuinka ihmiset hylkäävät varsinaisen
elämäntehtävänsä, palvella asemansa kautta kokonaisuuden
hyvää, hairahtamalla kylmäsydämiseen itsekkyyteen sopivan
tilaisuuden tullen tai pelkurimaiseen seuraamiseen ja mukautumiseen lisääntyvän
korruption keskellä. Ja totta, tämä on suora hyökkäys
Jumalan tahtoa vastaan, sillä Jumalan tahto edustaa kokonaisuuden
hyvää. Jumala tahtoisi, että ihmiset pyrkisivät ilmentämään
hänen rakastavaa ja ehdottoman oikeamielistä olemustaan kaikessa,
mitä he tekevät omassa inhimillisessä maailmassaan, ja näin
tulisivat itsekin enemmän Jumalan kaltaiseksi, siis yhä rakastavammiksi
ja oikeamielisemmiksi olennoiksi. Ja juuri tätä henkinen kehittyminen
tarkoittaa - siis sitä,
että tahtoo ilmentää kaikessa mitä tekee ja kaikessa
mihin ryhtyy asteittain yhä enemmän ja enemmän omaa
sisintä ja syvintä olemustaan eli Jumalan kuvaksi luotua ydinihmistä,
ja näin kasvattaa päättäväisesti sieluaan elämään
todeksi tästä syvimmästä Itsestään virtailevia
jumalallisia ajatuksiaan, tunteitaan ja tahdon virikkeitään. Tahdommeko
kuunnella syvintä Itseämme Kysymys on
vain siitä tahdommeko kuunnella tätä syvintä olemustamme vai
antaa maailman pinnallisten houkutusten ottaa vallan sielustamme, ruokkia ruumiiseen
samastuneen mielemme itsekkäitä himoja ja mielitekoja, jotka sitten
tulevat ”perustelemaan” ja ”oikeuttamaan” korruptoituneita
asenteitamme ja valintojamme. Mutta jos tahdomme lujasti vastustaa kaikkea
korruptioon viettelevää, niin tämä tarkoittaa etenkin valtion
ja yhteiskunnan asioissa sitä, että niiden parissa toimiessamme
pyrimme järjestämään kaiken inhimillisen toimintamme
niin, että sillä pyrittäisiin jatkuvasti turvaamaan kaikille
hyvät edellytykset olla onnellinen, hyvinvoiva ja kehittää
itseään elämän suunnitelmansa mukaisesti. Maailmankuvan
ja ihmiskuvan laajentumisen välttämättömyys Tärkeää
tässä etenkin olisi tiedostaa maailmankuvan ja ihmiskuvan perustan
radikaalin laajentamisen tarve. Olisi siis tarve tiedostaa, että ihmisten
maanpäällisten elämien taustalla vaikuttaa sielullisen
kehityksen ainutlaatuinen suunnitelma. Kohtuullisen toimeentulon, kasvatuksen
ja koulutuksen pitäisi tarjota tasa-arvoisesti sellaisia edellytyksiä,
että ihmisille jäisi riittävien yhteiskunnallisten tukitekijöiden
myötä enemmän aikaa ja energiaa keskittyä myös itsensä
todelliseen kehittämiseen, maaelämänsä kehitys- ja
palvelusuunnitelman mukaisesti. Pohjimmiltaan
tässä on kyse siitä, että luodaan sellaista yhteiskuntaa
ja globaalia maailmaa, jossa pyritään siihen, että ihmisten
maanpäällisen elämän syvin tarkoitus toteutuisi
heidän elämässään: kasvaa ilmentämään
syvintä olemustaan ja palvella sen kykyjen ja ominaisuuksien mahdollistamalla
tavalla kokonaisuutta. Tämä vaatisi, että etenkin vaikutusvaltaisissa
asemissa olevat ihmiset kouluttaisivat itseään jatkuvasti katsomaan
asioita monipuolisesti todella universaalisista lähtökohdista
käsin samalla kun olisivat valmiita jatkuvasti sopeuttamaan
mielensä ja toimintansa siihen, mitä muuttuvat olosuhteet kulloinkin
kipeimmin vaatisivat. Oikeastaan
koko elämänmuodon, kulttuurin, pitäisi pikaisesti
kehittyä tähän suuntaan, sillä muuten tämän
taloudellisen kasvun itsekkään pakkomielteen mukanaan tuomat
tuhoisat seuraukset niin luonnolle, yhteiskunnille kuin ihmissieluille, muuntuvat
liian suuriksi ja vaikeiksi enää korjata ja perua. Tämä
tarkoittaa valtavaa katastrofia, joka jo häämöttää ihmiskunnan
lähitulevaisuuden horisontissa, useimpien ihmisten sitä ollenkaan
ymmärtämättä tai ollen sen suhteen tietoisesti
välinpitämättömiä. Joka puolella maailmassa vallitsee
tällainen kammottava itse itsensä viekkaasti perusteleva ja kiihtyvästi
lisääntyvä ahneus / välinpitämättömyys ja
siihen liittyvä kylmäsydäminen korruptio, ihan sama kuinka
paljon maailmasta tulvehtii faktoja ja viestejä siitä, että ihmisoikeudet,
moraaliset ihanteet ja päämäärät ovat luhistumassa
samalla kun luonnon tila ja nk. kehittyvien maiden tilanne alkavat olla katastrofaalisessa
tilassa. Itse
asiassa sellainen ääni on lisääntynyt jo pidemmän
aikaa, että tähän hyvinvointivaltion ihanteeseen ja
päämääriin, ei ole mielekästä edes
pyrkiäkään; se on jo mennyttä, nyt on vain
keskityttävä tuottavuuden ja siihen liittyvän taloudellisen
kasvun turvaamiseen, mikä näin yksioikoisesti nähdään
hyvinvoinnin ja ihmisten todellisen ja ajanmukaisen kehityksen ainoana mahdollistajana.
Mutta ellei näitä taloudellisia ja muita resursseja pyritä viisaasti
jakamaan ja talouden ja tuotannon kasvuun pyrkimisen lähtökohtana
oteta ensisijaisesti huomioon sitä, mitä varten nämä - ihmiskunnan kehitykselle - välttämättömät
instituutiot on ihmiskuntaan annettu, niin silloin nk. taloudellinen kasvu ja
vauraus ja siihen liittyvät hyvinvoinnin edellytykset, eivät
päädy muuta kuin vain alati harvempien ihmisten tileille ja
omaisuusluetteloihin. Ja samalla
tämä tarkoittaa ja kuten se on aina tarkoittanut sitä,
että ahneudessaan korruptoituneilla ihmisillä tulee olemaan
elämän ulkoisella alueella valta ohjailla, miltei kaikkea poliittista
ja taloudellista päätöksen tekoa. Ongelmana
ihmisen tietämättömyys Jumalan tahdosta Tässä
kaikessa on aina ollut ja yhä edelleen on yksi ongelma: ihmisen itsepintainen
tietämättömyys siitä, että tämän kaiken tarkoitus,
ihmisten erilaisissa maanpäällisissä tehtävissä
palvelemisen tarkoitus, on palvella Jumalan kokonaisuuden kehittymiselle
asettamaa tarkoitusta, Jumalan suurta suunnitelmaa. Se ytimeltään
ja syvässä totuudessa on seuraava: Että koko Hänen
jatkuvasti laajeneva luomistuloksensa, johon Hän on Itsensä antanut
ja jakanut kehittyisi ilmentämään Häneen sisältyvää
rajatonta ja mitä monimuotoisinta täydellisyyden potentiaalia,
itsetietoiseen muotoon asteittain kehittyvää jumaluuden täydellistä
yksilöitynyttä ilmentymistä - myös
kosmoksen elämän energioiden materiaalisilla ilmentymistasoilla! Jumalan
tahto koskee kaikkia ihmisiä Ja ihmisen
maailmaan koskien tämä tarkoittaa kaikkia ihmisiä. Jumalan
tahto on, että kaikille hänen osasilleen turvataan
yhtäläiset oikeudet kehittyä kohti Jumalan kuvaksi luodon
luontonsa ilmentämistä, vapaaksi kaikesta kärsimyksestä
ja kurjuudesta, jota ihmisten jumalan tahtoa tuntemattomat tai sitä
vastustavat itsekkäät valinnat jatkuvasti auttavat ylläpitämään
kaikkialla maanpäällä. Ja kaikkein ratkaisevin ihmisten
vallassa oleva resurssi auttaa ja ehkäistä näitä
ahdinkoja tällä hetkellä on taloudellinen resurssi.
Ylipäätään kaikkea nykyisessä maailmassa ohjaa taloudellinen
intressi, rahan intressi. Tämä taloudellinen intressi täytyisi
nyt valjastaa Jumalan tahdon palvelukseen. Rahakin on siis vain yksi energian
muoto. Tämä rahaan sidottu valtava energiamäärä täytyisi
suunnata suurta viisautta käyttäen siihen, miten voimme auttaa kestävästi
kaikkein eniten kärsiviä ihmisiä maanpäällä, ja
miten voimme suojella luontoa sitä uhkaavalta laaja-alaiselta tuholta,
ja siten myös ihmistä tähän liittyvältä vaikealta
ahdingolta. Maailmassa
on resurssit ja keinot Jumalan tahdon toteuttamiseen Ongelma ei tosiaankaan
ole se, etteikö olisi aivan riittävästi näitä
rahallisia ja muita materiaalisia ja tieto- / taitoresursseja; niitä on valtavasti
enemmän kuin tarvittaisiin siihen, että kaikkialle maailmaan
luotaisiin hyvät ja kestävät ravinnontuotanto-,
terveydenhuolto- ja peruskoulutusedellytykset yhtä hyvin kuin niiden
hallinnointi- ja kehittämisedellytykset. Valtavasti resursseja
jäisi siltikin muuhun vaurauteen ja hyvinvointiin ja sen kehittämiseen.
Ongelmana on aikamme ihanteena oleva tosi-ihmisyyden ja siten myös
Jumalan tahdon vastainen talousmalli, tuo kylmäsydämisyyden ruumiillistuma,
joka houkuttelee laaja-alaiseen välinpitämättömyyteen kaikkea
muuta kohtaan kuin oma etu. Lisäksi sen taustalla on selvästi
vaikea-asteisesti kieroutuneita tarpeita ja intressejä, kuten tarve
ylläpitää ja kehittää sotateollisuutta. Globalisaatio
ei poista köyhyyttä - koska se
ei todella pyri siihen! Tämä
taloudellinen globalisaatio ei selvästi pyri missään
todellisessa mielessä kokonaisuuden hyvään, eliminoimaan tuottamaansa
lisääntyvää köyhyyttä ja kurjuutta maailmassa. Sen
puolestapuhujat tosin esittävät, että tällaisen
kiihkeästi kilpailevan ja kasvavan talouden sivutuotteena köyhyys
ja siihen liittyvät vitsaukset vähenevät maailmassa - samalla kun se riistää toisella kädellä
kaikin mahdollisin tavoin niitä, jotka köyhyydessään
joutuvat alistumaan sen asettamiin ahnaisiin ehtoihin, mm.
epäoikeudenmukaisiin kauppasuhteisiin ja työsopimuksiin. Samalla globalisaation
etiketin alla kulkeva vain taloudellista voittoa etsivä intressi johtaa
luonnon riiston kautta ei vain luonnonvarojen ehtymiseen, vaan myös
pitkälle edenneen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin vaikea-asteisiin
koko ihmiskuntaa koskeviin katastrofeihin. Tässä on ongelmana
ihmisten haluttomuus nähdä valitsemiensa asioiden seurauksiin
yhtä hyvin kuin haluttomuus ottaa vastuu näistä seurauksista. Henkimaailman
ekonomian lait: - jakaminen,
vastavuoroisuus ja ykseys Jumalan ja
koko ihmiskunnan tilannetta valvovan henkimaailman tahto on, että
vauraat maat auttaisivat epäitsekkäästi köyhyyden ja
sekasorron valtaan ajautuneet - usein
entiset siirtomaansa - vakaampaan
tilaan. Tosin tämä edellyttäisi myös sitä, että
näiden maiden hallitukset / hallitsijat olisivat todella yhteistyöhaluisia
ja haluaisivat varmistaa, ettei annettu apu valu hukkaan syntyvän
korruption tai muun välinpitämättömyyden vuoksi. Tämä
edellyttäisi sellaista talousmallia, jossa pyritään aidosti kokonaisuuden
hyvään, ja se vaatisi myös aivan uudenlaisen ja aidosti tasa-arvoisemman
maailman talouden organisaation, jonka tavoitteena olisi
yhtäältä resurssien jakaminen ja toisaalta kunkin maan /
valtion voimavarojen kartoittaminen ja hyödyntäminen niin, että
kunkin valtion kehitystä voitaisiin optiomaalisesti tukea samalla kun
sen tuottamat resurssit palvelisivat muita. Tämä
tosin vaatisi paljon suurempaa sitoutumista ja yhteistyötahtoa kuin eri
kansakuntien hallitukset nykypäivänä osoittavat. Ihanteena täytyisivät
olla henkisen maailman jumalallisen ekonomian periaatteet: jakaminen, vastavuoroisuus ja ykseys.
Vasta näihin pyrkimisen jälkeen länsimaiden suuret eettiset
ihanteet: vapaus, veljeys ja tasa-arvo voisivat alkaa ilmentymään
niiden vääristymättömissä (epäitsekkäissä)
muodoissa. Nimittäin vapaus, veljeys ja tasa-arvo ilmenevät
korruptoituneissa muodoissaan miltei väistämättä,
mikäli inhimillisten resurssien jakamista ja käyttämistä ei
ohjaa Jumalallisen esikuvan mukaisesti valottunut ja innoittunut tietoisuus. Vain
Jumalan tahdossa ratkaisu Ja jotta
tämä voisi nykyisessä ajassa edistyä ihmisten maailmassa,
ihmisten täytyisi tahtoa oppia tuntemaan tämä suuri Jumalan suunnitelma
ja voittaa omaa etuaan ajavan itsekkään mielensä pinnalliset
ja laajempaa ymmärrystä vailla olevat spekulaatiot, joilla hän
pyrkii kieltämään - kaikessa
näennäisviisaudessaan ja
näennäissivistyneisyydessään - tämän kaikkia koskevan suuren tarkoituksen, Jumalan
rakastavan ja oikeudenmukaisen tahdon. Matti Ylén |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|