|
|
|
|
|
|
Miten voin kasvaa henkisesti – miten esim.
voisin voittaa negatiivisuuteni? ”…elämäsi
tulee olemaan täynnä ainutlaatuisia oppitunteja, jotka yhä
uudestaan ja uudestaan eri muodoissaan tulevat haastamaan sinusta tahtoa ja
ymmärrystä tähän henkiseen kasvuun, tietoisuuden ja
tahdon vahvistumiseen ja kohoamiseen mekaanisen reagoinnin
yläpuolelle.” Usein minulta kysytään
”miten voisin nopeimmin kehittyä henkisesti, mitä se oikein
käytännössä tarkoittaa?” - On sanottava, että henkinen kehittyminen, toisin kuin
usein uskotaan, ei ole helppoa. Henkinen tie on enimmäkseen kovaa
työtä oman onnettoman ja ongelmia luovan psykologisen itsensä
muuntamiseksi ja voittamiseksi. Se on suurta kärsivällisyyttä
vaativaa työtä itsetuntemuksen ja sen avulla itsehallinnan
saavuttamiseksi. Itsehallintaa tarvitaan siihen,
että kyetään POIS-OPPIMAAN asteittain kaikesta
negatiivisuudesta, kaikista peloista ja traumoista, kaikesta alitajuisesta ja
tavaksi muuntuneesta taipumuksesta vihaisuuteen, kyynisyyteen, pessimismiin,
katkeruuteen, itse-epäilyyn, häpeään, arvostelemiseen,
tuomitsemiseen, huonommuuden tunteisiin, syyllisyyteen jne. Samoin kaikki
mielen ja kehon tason riippuvuudet ja hallitsemattomat kompulsiot on niin
ikään voitettava. Taipumus itsekeskeisyyteen, ylimielisyyteen ja
kuvitelmiin itsestä muita tärkeämpänä ja
etuoikeutetumpana on myös lopulta voitettava. Mitään
oikotietä tässä ei ole! Henkiselle tielle lähtenyt
aloittaa tietoisesti ja vapaehtoisesti oman menneisyytensä, oman alemman
ihmisyytensä kohtaamisen siten kuin se on hänessä vastassa
hänen jokapäiväisessä elämässään
hänen psykologisina ja sosiaalisina ongelminaan ja vaikeuksinaan.
Hän opettelee olemaan rehellisempi itselleen, tuntemaan itsensä
paremmin luopuakseen asteittain siitä mikä on saanut hänen
kärsimään. Hänen aloittaa tien, jota
kulkiessaan hänelle valotetaan, että hänen on otettava
täysi vastuu omasta onnettomuudestaan ja ongelmistaan. Ennen
pitkää hän ymmärtää, että on voitettava
mekaaninen taipumus syyttää ja moittia toisia tai olosuhteitaan
ongelmistaan, vaikeuksistaan ja kärsimyksestään. Sen sijaan
hän oppii asteittain näkemään, että hänen
olosuhteensa ovat hänelle tarkoitettuja oppitunteja, joissa erilaiset
ihmiset ja tilanteet tulevat peilaamaan hänelle jotain hänestä
itsestään, jotain, mikä ilman näitä tilanteita
jäisi häneen kätketyksi, hänen
kärsimystänsä ja psyko-sosiaalista rajoittuneisuuttaan
määrääväksi psyykkiseksi energiaksi, eikä saisi
mahdollisuutta tulla nostetuksi tietoisuuteen, ja lopulta tulla vapautetuksi. Hyvin usein tämä
rajoittava psykologinen energia on kiinnittymää johonkin, mikä
on koettu vääryytenä tai menetyksenä menneisyydessä
ja se ruumiillistuu alitajuisena pelkona, vihaisuutena, arvostelun haluna,
epäluulona jne. Ja siksi tarvitaan kohtalon voimien
järjestämiä tilanteita, joissa on mahdollisuus tulla kohtamaan
tämä energia oman psykologisen reaktion muodossa, ja opetella pikku
hiljaa ymmärtämään tietoisesti tällaisten
tilanteiden tarkoitus välttämättömiksi oppitunneiksi,
mahdollisuuksiksi vapautua itseä orjuuttavasta ja kiusaavasta
energiasta. Ja kun oppitunti on opittu,
tällaiset olosuhteet eivät enää tule uusiutumaan tai ne
menettävät voimansa vaikuttaa enää ongelmia aiheuttavalla
tavalla. Ja tämä johtuu siitä, että sinä et enää
reagoi mihinkään tilanteessa, koska sinussa ei ole enää
sellaista psyykkistä energiaa, joka resonoi tilanteen energian kanssa,
eli saa sinua pakonomaisesti reagoimaan ja suhtautumaan ko. tilanteen
psykososiaaliseen luonteeseen. Elämän oppitunneiksi
tarkoitetut tilanteet mahdollistavat siis toisaalta sen, että voit tulla
päästämään tästä psyykkisenä
häiriönä ilmenevästä energiasta itsessäsi irti,
ensikädeltä sen luonteen tunnistamalla ja
ymmärtämällä. Ja toisaalta näin voi tulla oppimaan
paljon itsestään ja ihmisyydestä yleisemminkin; kaikki
viisaus, todellinen viisaus kehittyy vain näin, kun on uskallettu
kohdata elämän oppitunnit rehellisesti ja
älykkäästi. Ja tämä tarkoittaa
sitä, että opit olemaan samastumasta tähän
sisältäsi nousevaan usein -
hyökkäämään ja puolustautumaan pyrkivään - energiaan. Sen sijaan vain havainnoit sitä siten
kuin se ilmenee, ja annat sen virrata kehosi läpi ilman,
että takerrut siihen, ilman, että sallit sen tarttua
’minääsi’ (= sitä havainnoivaan
tietoisuuteen) ja pakottaa sinua näin reagoimaan esim. vihaisuudella - ja siksi esim. hyökkäämään kovilla
sanoilla tai teoilla, mihin pääsääntöisesti
negatiivinen emootio pyrkii, mikäli se vain saa sinut vielä
uskomaan sen edustaman väkivallan tarpeellisuuteen ja
hyödyllisyyteen. Totta, houkutus tähän
saattaa olla miltei sietämättömän kova, jos et ole
opetellut olemaan valpas sisäisille reaktioillesi, ja
siirtymään niiden tarkkailijaksi. Tärkeää kuitenkin
olisi kyetä kohtamaan psyykkinen reaktio heti muodostumisen
hetkellä kehonsa tuntemuksissa ilmenevänä energiana ennen kuin
se muuntuu tulkintojen (ja sitä oikeuttamaan kutsuttujen ajatusten)
kautta esim. projektiiviseksi vihaisuudeksi tai peloksi tai esim.
mielenterveyttä uhkaavaksi syyllisyydeksi. On kaksi aivan eri asia kohdata
pelko tai vihaisuus energiana
(siten kuin sen tuntee sen syntymishetkellä kehonsa tuntemuksissa ja
aistimuksissa etenkin vatsan, rintakehän ja kurkun alueella) kuin pelon
tai vihaisuuden emootioina! - Tärkeää on vain silloin tutkia sitä,
miltä tämä energia tuntuu; vain olla siinä tietoisesti
läsnä sen täysin kestäen ja sinänsä
hyväksyen, mutta samalla - vain
näin - ollen siitä riippumaton ja
vapaa. Juuri tätä tarkoittaa emootioidensa todellinen hallitseminen
ja henkisen kasvun saavuttaminen: kohoamista mekaanisen ja animaalisen
reagoinnin yläpuolelle. Emotionaalisten reaktioidensa
hallitseminen ja ymmärtäminen
on mahdollista vain siten, että pääsee niihin tietoisesti
huomiokyvyllään sisään heti niiden syntymishetkellä
ja -alueella (lähinnä vatsan alueella). Vain näin voi tulla
tuntemaan ja hallitsemaan itseään, jotta voi poisoppia mekaanisista
reaktiomalleistaan ja korvata ne tietoisesti rakentavalla toiminnalla. Ja
tähän kykenee vain, jos pystyy hallitsemaan mielensä. Emootioidensa
ymmärtäminen, niiden viestin oikein tulkitseminen tarkoittaa
sitä, että ymmärrät mihin ja miksi reagoit ko.
tilanteessa. Ja näin menettelee todella ihminen, joka ottaa vastuun
itsestään, eli hän todella siis kysyy, mikä ja miksi minussa reagoi. Ja vastuullinen ihminen pyrkii
toimimaan itselleen rehellisenä niin, että
ymmärtäessään reaktionsa, hän pyrkii
käytännöllisesti ratkaisemaan häntä
häiritsevän tilanteen, ollen uskollinen tilanteen ratkaisuun ja
helpottumiseen johtaville asioille, ei emootioidensa syytöksiä,
kostoa tai rangaistusta vaativalle negatiivisuudelle. Emootioidensa hyväksyminen
siinä mielessä, että pyrkii tekemään ne
oikeutetuiksi tilanteen ulkoisilla tekijöillä, tarkoittaa vastuun
kieltämistä omista reaktioistaan. Ja tämä tunnetusti
tulee johtamaan siihen, että vasta tästä alkavat ongelmat
todella lisääntymään ja pahentumaan, koska negatiiviset
emootiot alkavat määräämään havaintoja ja
tulkintoja niistä sekä suhtautumista niihin. Ja tämä
myös tarkoittaa yleensä sitä, että syy omaa
häiriöreaktioon nähdään ulkopuoliseksi, ja siksi
vain jotain muuta/muita kuin itseä yritetään muuttaa. Elämäsi tulee olemaan
täynnä ainutlaatuisia oppitunteja, jotka yhä uudestaan ja
uudestaan eri muodoissaan tulevat haastamaan sinusta tahtoa ja
ymmärrystä tähän henkiseen kasvuun, tietoisuuden ja tahdon
vahvistumiseen ja kohoamiseen mekaanisen reagoinnin yläpuolelle. Ja
näiden oppituntien hyväksyminen kasvaa ja kypsyy sitä mukaa,
kun ymmärrät sen, mikä armo ja viisaus niihin sisältyy. Nämä oppitunnit
pyrkivät vain sinun vapauttamiseen siitä kärsimyksestä,
jonka mekaaninen ja tiedostamaton reagointi tuo mukanaan. Ja ne pikku hiljaa
tekevät sinulle selväksi sen, että tätä
ihmisyyttä minä en enää itsessäni kestä
enkä halua. Haluan sen sijaan opetella olemaan vapaampi ja
kärsimään vähemmän, ja rakastamaan enemmän,
nauttimaan elämästäni enemmän. Esim. usein täytyy voittaa
halu olla kiltti, mikäli se johtuu alitajuisesta torjutuksi tulemisen
pelosta. Tällöin kiltteys on toisten pakonomaista
miellyttämistä, mikä ei vain kuluta valtavasti ihmisen voimia,
vaan tekee hänet ennen pitkää vihaiseksi toisia ihmisiä
kohtaan, koska hän alitajuisesti on stressaantunut tästä
riippuvuudestaan toisten hyväksynnälle. Hänen täytyy
kohdata tämä torjutuksi tulemisen pelkonsa tietoisesti ja voittaa
se opettelemalla olemaan siitä vapaampi sosiaalisissa tilanteissa. Vasta
tämän jälkeen hänessä oleva kiltteys tai lempeys ei
tee häntä itseään enää onnettomaksi, koska
hän esimerkiksi voi vain kävellä tilanteesta pois, missä
hän kokee ettei häntä hyväksytä tai että
häntä kohdellaan tylysti. Aikaisemmin pelko ja siihen
liittyvä riippuvuus (ja tätä tukevat uskomukset) pakotti
ihmisen vain jatkamaan tilanteessa toisen miellyttämistä tai
vatvomaan tilannetta myöhemmin ihan valtavia määriä ilman
todellista ja vapautuksen mahdollistavaa ymmärrystä. Oppitunti saattaa myös esim.
olla se, että hänen täytyy löytää rohkeus
itsestään muuttaa tilanne vaikkapa työpaikalla, tehdä
selväksi, ettei hän enää voi hyväksyä tiettyä
kohtelua. Ja mikäli se ei tule auttamaan, sitten hänen täytyy
kerätä rohkeutensa ja luottamuksensa ja jättää
tämä olosuhde ja luoda itselleen sellainen elämä, jossa
hän on vapaampi ja onnellisempi. Näin ihminen kasvaa henkisesti
ottamalla vastuun elämästään siellä missä
hän on onneton ja kärsii ja tekemällä tietoisesti ja käytännöllisesti
jotain asialle. Miltei aina on jotain, mitä voit tehdä
käytännöllisesti auttaaksesi itseäsi ja tilannetta, jossa
koet, että sinulla on jokin ongelma ja että kärsit sen vuoksi.
Ainostaan egoisen itsen pelot ja niistä nousevat verukkeet vain kestää
ja kestää tilannetta sellaisenaan - usein vain
muutoksen ja ennustamattomien seurausten pelon vuoksi - estävät tämän mahdollisuuden
näkemisen ja toteuttamisen. Tai egoinen itse hyökkää
pelkojensa ja vihaisuutensa vuoksi, sen sijaan, että tekisi jotain
rakentavaa käytännöllisesti, ja ottaisi todella vastuun
tilanteesta ja lakkaisi ajattelemasta, että kärsimykseni syy on
muissa. Henkinen tie on siis jatkuvaa
itsensä kohtaamista itsensä tuntemiseksi ja itsensä
voittamiseksi; olosuhteet ovat siellä vain haastaakseen tämän,
luodakseen mahdollisuuden ihmiselle kohdata itsensä tunteakseen
itsensä, tiedostaakseen pelkonsa, rajoituksensa ja pyyteensä,
myös sen mitä ihminen todella haluaa olevan elämässään. Mutta tärkein oivallus on,
että vain sinä olet vastuussa siitä, mitä
elämästäsi tulee ja oletko siihen tyytyväinen vai et - ei kukaan muu. Kukaan muu ei tule
tekemään sinua vapaaksi eikä onnelliseksi, vaikka auttajia ja
tukea-antavia olosuhteita ilmestyy, kun tahdot tehdä
yhteistyötä Elämän kanssa, henkisen ohjauksesi kanssa. - Jokainen ihminenkin, josta et pitänyt tai, joka vaikutti
tekevän sinulle väärin, on ollut yksi näistä
auttajista! - Hänet
lähetettiin elämääsi, pistämään sinussa
jotain liikkeelle, mikä ilman tätä olisi jäänyt
sinuun. Mutta on myös henkisiä
opettajia. Mutta hekään eivät voi tehdä sinua vapaaksi;
vain sinä voit, jos käytät heidän opetustaan oikein, siis
oppimaan sen avulla pois siitä, mikä estää sinua olemasta
todellinen ja vapaa - ja siksi
myös vapaa onnettomuudesta! Matti
Ylén |