*     Parisuhdeterapia

 

Takaisin

*     Eron jälkeinen tuki

 

 

*     Perhe-elämän eheyttäminen

Tmi Spirituksen elämänkatsomusterapia on tar-koitettu erityisesti niille, jotka ovat kriisissä sen kanssa, etteivät enää pysty löytämään merkitystä ja tarkoitusta elämässään. Yhä useampi on ajautumassa tähän. Länsimaisen elämänmuodon pinnallisuus, sen tyhjät lupaukset materiaalisten kulutustavaroiden sekä ulkoisen koulusivistyksen muovaaman aineellisen maailmankuvan tuottamasta ”elämän tarkoi-tuksellisuudesta” ovat osoittautumassa ihmissielun sisäisen näivettymisen ja epätoivon lähteeksi.

 

Jos elämän tarkoituksena on vain käydä töissä, jotta voi olla hyvä kuluttaja, joka ruokkii talouskasvua, samalla kun räikeään itsekkyyden lakeja noudattavaan kilpailuun opetetaan suhtautumaan ”hyveenä” ja ”vaihtoehdottomana välttämättömyytenä”, täytyy tällaisen tilanteen johtaa ennen kaikkia nuorissa ihmi-sissä syvään epätoivoon, syvään kokemukseen kaiken mielettömyydestä. Ja kun elämäntarkoituksena on kiihkeästi opiskella, päästä omassa uraputkessa spesiaali-ihmisen asemaan, syntyy – ei vain valtavaa stressiä, painetta ja burn-out -oireita – vaan myös perustavaa vieraantumista omasta aidosta ihmisyydestä, ja siksi samalla myös toisista ihmisistä.

 

Käytännössä koko elämä pyydetään uhraamaan tälle spesiaaliksi tulemisen alttarille, jotta voi olla osana talouskasvun välttämättömyydellä nimettyä maailman tuotantokonetta, joka tuottaa jatkuvasti ja vielä kiihtyvällä vauhdilla, jotain mitä ei todella tarvita ja mikä on muutamassa kuukaudessa -- ellei viikossa -- menettänyt status- ja viihdykearvonsa. Ja koulun, kuten elämänkin, tarkoitus on opettaa olemaan hyvä ratas tuossa maailman tuotantokoneessa, jonka suuntaa, tarkoitusta, oikeutusta ja todellista tarpeellisuutta ei saa kysyä.

 

Ja koulussa oppimastaan materialistisesta maailman-kuvasta ihmiset eivät löydä mitään, mikä todella vastaisi heidän sielussaan palavaan kysymykseen ”kuka minä olen?”, ”mistä tässä kaikessa on kysymys?”, ”miksi ihmisten elämä maanpäällä on täynnä kärsimystä ja mielettömyyttä?”, ”miksei juuri kukaan välitä todella mistään paitsi jos hän voi hyötyä siitä henkilökohtaisesti?”, ”miksi on terrorismia ja jatkuvia sotia?”, ”miksi ihmiset ovat niin väsyneitä ja onnettomia?”, ”miksi minä olen niin väsynyt ja onneton?” jne. Ja yhä useammat eivät voi kokea sisäisyydessään oikeiksi / riittäväksi sellaisia vastauksia, kuten mm. että ”geenit ja aivovälittäjäaineet ovat tästä vastuussa” tai että ”ihmisluonto on vain itsekäs” tai että ”taloudellinen epätasa-arvo maailmassa johtaa tähän” jne.

 

Ja kuka vastaa heidän vakaviin ja vilpittömiin kysymyksiinsä, paitsi tarjoamalla kliseitä ja/tai kehottamalla lopettamaan tuollaisen kyselemisen, ja sen sijaan pyytämällä heitä tekemään jotain ”hyödyllistä”, eli jotain ulkoisesti tuottavaa tai ulkoiseen henkilökohtaiseen saavuttamiseen tähtäävää? Totta, juuri kukaan ei osakaan auttaa heitä! Mutta miksi on näin? Miltei kaikki ovat jo osana tuota maailman konetta, ja toistavat vain sen mekaanisia ja hengettömiä mantroja; nekin – ja usein etenkin ne – joita kutsutaan tämän ajan asiantuntijoiksi. Heidän asiantuntijuutensa on joko liikaa sidoksissa tai täysin perustuu tuohon materiaaliseen maailman koneeseen, ja kumartaa sen asettamia arvoja ja premissejä.

 

Nämä maailmankuvan, elämäntavan ja elämäntarkoituksen ainekset johtavat ihmisen sisäisen näivettymisen tilaan, sillä niistä puuttuu kaikki se ravinto, mitä ihminen todella tarvitsisi kokeakseen itsensä eläväksi, energiseksi, innoittuneeksi ja eheäksi. Tämä aineellisen kulttuurin äärimmäinen tila johtaa siihen, että ihminen alkaa huomiomaan ainoastaan ulkoisia ja aineellisia asioita elämässään. Hänen sisäinen maailmansa täyttyy aamusta iltaan, ja vielä unissakin, näillä materiaalisen elämänsisällön mieltä kuolettavilla ja kovettavilla vaikutuksilla.

 

Ja tämä on seurasta (yhä nopeammin) toinen toisensa syrjäyttävistä maailmankoneen asettamista merkitykset-tömistä päämääristä, jotka katoavaisuudessaan ja suunnattomassa vaativuudessaan uuvuttavat ihmisen ja jättävät hänelle – lopulta – vain sisäisen tyhjyyden ja epätoivon. Mikään niistä sinällään ei auta ihmistä tuntemaan todellista Itseään (vaan eristivät ihmistä asteittain yhä enemmän mahdollisuudesta yhteyteen Itsensä kanssa) ja löytämään siksi kestävää elämäntarkoitusta eli elämään elämäänsä maanpäällä siten kuin se ilmentyy yhteyden kautta Elämään hänessä itsessään. Tämä on ainoa todellinen tarkoitus maanpäällä, ilmentää Elämää. Mutta täyttää mielensä vain aineellisella, on olla elävä-kuollut, eli vieraantunut Elämästä, ja ilmentää vain keräämäänsä Elämän varjoa, Elämän kuorta.

 

Ja tämä Itsestään vieraantumisen tila on sama kuin elämän tarkoituksellisuuden / mielekkyyden kriisi, pitkäaikainen kokemus siitä, ettei ole yhteydessä Itseensä, elvyttävään ja uudistavaan elämään sisäisyydessään, koska se on tullut peitetyksi maailman koneen päämääriin liittyvällä melulla, katoavaisilla kuvajaisilla ja tyhjillä tarkoituksilla, joiden arvo ei ollutkaan sitä, mitä maailman koneen profeetat ja puolestapuhujat olivat siitä opettaneet.

 

Tähän tilaan Tmi Spiritus tarjoaa elämän-katsomusterapiaa, ohjaa ihmistä jälleen tulemaan yhteyteen Itseensä, heräämään jälleen todella eloon, todelliseen merkityksen ja tarkoituksen kokemukseen, jonka ihminen löytää, kun ei enää peitä Elämää itsessään sillä, mikä on vain Elämän varjo, vaan on jo valmis riisuuntumaan – ilman jonkin arvokkaan menetyksen pelkoa – itselleen rakentamastaan kuolettavasta haarniskastaan ja syntymään uudestaan todelliseen Itseensä.

 

 

Matti Ylén