|
____________________________________
Holistinen terapia
____________________________________
Holistinen terapia
edustaa kokonaisvaltaista
lähestymistapaa ihmisen auttamiseen. Holistisessa terapiassa
kartoitetaan ihmisen koko elämäntilanne ja elämänkaari
niin henkisellä, psyykkisellä, fyysisellä kuin
sosiaalisellakin alueella. Seuraavassa pieni alustava
katsaus holistisen terapian lähestymistapaan.
Fyysisellä alueella erityishuomion
saa fyysisten elämäntapojen merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta:
Opitaan tiedostamaan ja korjaamaan ravitsemuksen vaikutusta siihen, miten
ihminen voi (miten energinen tai väsynyt hän on, miten paljon kuluu
tarpeetonta energiaa liialliseen syömiseen, liian myöhäiseen
syömiseen, huonosti yhdessä sulavien ruoka-aineiden nauttimiseen
yms.).
Aloitetaan
prosessi, jossa opitaan tuntemaan paremmin ravinnon vaikutus psyko-fyysiseen
järjestelmään (mm. vatsan toimintaan, erilaisiin mahdollisiin
allergia-reaktioihin ja erityis-toiminnan vajeesta johtuviin
häiriöihin, kuten päänsärkyyn ja väsymykseen).
Pyritään
löytämään liikuntamuoto ja ruokavalio, joka soveltuu
parhaiten ihmisen nykyisen psyko-fyysisen järjestelmän
kokonaistilaan ja joka tukee sen hyvinvointia. Useimmiten tässä
etsitään ruokavaliota, joka tukee eritystoimintaa, tasapainottaa
kudosten happo-emästasapainoa, ja korjaa suoliston ja limakalvojen
bakteeriflooran luonnolliseksi sekä palauttaa
pienoisravintotekijöiden riittävän määrän ja
tasapainon.
Liikuntamuodon
valinnassa kriteerinä on yleiskunnon taso, lihastasapaino sekä
kehoon sitoutuneiden negatiivisten psyykkisten energioiden kasaumien
määrä ja niiden aiheuttamat oireet, rajoitukset ja hoidolliset
tarpeet (esim. jokin luontaisterapia).
Henkisen alueella tietoisuuskapasiteetin
kasvattamisella opitaan havainnoimaan ja tiedostamaan, kuinka ruumiin terveys
ja hyvinvointi on riippuvaista siitä, millaisia mielentiloja ajatteleva
ja tunteva ’minä’ luo.
Opitaan
huomaamaan omia psyko-somaattisia reaktioita ja oireita koskevassa asteittain
lisääntyvässä itsetuntemuksessa, kuinka nämä
tilat syntyvät joko yksistään tai yhdessä ruumiin
taipumusten kanssa reaktioina mielialoihin, mielen asennoitumistapoihin ja
näihin liittyviin tilanteita koskeviin ehdollistuneihin
tulkintamalleihin.
Aloitetaan asteittainen pyrkimys muuttaa
tällaiset - usein
menneisyyden negatiivisten kokemusten kautta muodostuneet - kiinnittymät, jotka orjuuttavat mieltä, ja usein
painostavat mieltä murehtimaan, stressaamaan,
pelkäämään, hermoilemaan jne. Näin opitaan
näkemään, että tämä kaikki saa kehon - ennen kaikkea - hermoston
ja rauhasjärjestelmän sekä niiden säätelemät
elintoiminnot kuten ruuansulatuksen kaaokseen ja häiriötilaan.
Huomataan,
että tämä johtaa jo sinällään ei vain
runsaaseen energian menettämiseen, vaan huonovointisuuden kokemukseen,
sillä ruumiin tunto - mikä
muodostaa ruumissidonnaisen inhimillisen minä-kokemuksen perustan - muuntuu sairaaksi.
Samalla
nähdään kuinka ravitsemus-tottumukset, mm. runsas makean
nälkä, riippuvuus seksiin, tarve tupakkaan, alkoholiin, ja monet
muutkin elämäntavat ovat, riippuvaisia siitä, mitä mieli
on luonut psyko-fyysisen ruumis-mielijärjestelmän tilaksi.
Tässä usein etenkin ruoka, tietynlainen sosiaalinen
käyttäytyminen ja niihin liittyvä riippuvuus,
ilmentävät kehon ja kehosidonnaisen mielen huonovointisuutta
(mikä on aina samalla niihin samastuvan ’minän’ kokemus
itsestään), joiden ’parannuskeinoksi’
etsitään ja tavoitellaan, sellaista, mikä itse asiassa
ylläpitää ja vahvistaa ensin tuota huonovointisuutta ja sitten
- paradoksaalista kyllä - tuota riippuvuutta itseään.
Sosiaalisella alueella opitaan
havainnoimaan, kuinka oma epäsosiaalisuus tai sosiaaliset ongelmat on
omaa tiedostamatonta huonovointisuutta ja siihen liittyvää
psyykkistä onnettomuutta - kuinka
siis myös sosiaaliset ja niihin liittyvät nk. itsetunto-ongelmatkin
ovat aina primaaristi ensin keho-mielijärjestelmän tasolla
koettavaa elämäntunnon epämukavuutta, epäharmoniaa tai
jopa kipua, mikä vasta sitten, sen vaikuttaessa tiedostamattomasti
ajatuksiin ja tilanteiden tulkintoihin, johtaa sosiaalisen tilanteen
negatiiviseen havaintoon, esim. pelkoon, epäluottamukseen,
ärtymykseen jne.
Opitaan
huomaamaan, kuinka tämä negatiivinen tunne
keho-mielijärjestelmän perustassa on siis sama asia kuin ihmisen
melko tiedostamaton kokemus yhtäältä itsestään ja
yhtäältä sosiaalisesta tilanteestaan, periaatteessa koko
elämästään, koska tämä tunne hänen
kehossaan on hänen psyykkisen kokemuksensa kokonaisvaltainen perusta.
Ja
täten tullaan oivaltamaan, kuinka ainoastaan henkisesti
heränneellä minä-tietoisuudella on kyky säilyä
tästä kehossa enimmäkseen tiedostamattomasti koettavasta
epämukavuuden tunteesta tietoisena ja siten myös asteittain
yhä enemmän riippumattomana. Muutoin tämä kipu ja
psykologinen epämukavuus manipuloi
alitajuisesti hänen kokemustaan, havaintojaan ja tulkintojaan niin
itsestään, toisista kuin sosiaalisista tilanteista - samalla kun tämä huonovointisuuden energia
peittää totuuden tunnon -
Jumalallisen Elämän suloisuuden, harmonian ja rauhan - hänessä.
Astrologisesti voidaan pyrkiä
ymmärtämään nykyisen maaelämän karmallisten
oppituntien ja sovitustehtävien tuottamien paineiden ja vaikeuksien
merkitys osana nykyistä tilannetta ja sen vaikeuksia, ja koko
ihmisyyttä, johon kehitys on johtanut -
karmallisiin ihmissuhteisiin, niiden velkoihin ja sovituksiin, painottuneessa
sosialisaatiossa.
Laaditaan
kokonaisvaltainen, asteittain päivitettävä ja tarkentuva
itsehoito- ja kasvatusohjelma, jossa myös mahdollisesti meditaatiolla,
ja erilaisilla muilla henkisillä harjoitusmuodoilla on
merkityksensä.
Ajan varaus / tiedustelut:
GSM 044-2573357
tai

|